Video
Spotify
Keinotekoisesta tyttöystävästä fantasiointi on sen verran häiriintynyttä puuhaa, että aiheen yleisyys popmusiikissa ihmetyttää. Onhan se toki ikivanha idea; jo Kalevalassa Ilmarinen takoi itselleen oman kullan. Aihetta on käsitelty eri näkökulmista. Living Doll ja Glendora keskittyvät pakkomielteisesti nuken upeuden ihasteluun, kun taas Olkinainen kertoo ennen kaikkea miehen vajoamisesta hulluuden syövereihin. Mills Brothers, joka Paper Dollin levytysaikaan koostui kolmesta veljeksestä ja heidän isästään, kuulostaa näihin verrattuna selväjärkiseltä. Paperinukke ei ole laulussa ensisijainen kiinnostuksen kohde, vaan enemmänkin ajatusleikki siitä, miten voisi välttyä uusilta sydänsuruilta. Kappaleen aste asteelta hilpeytyvä tunnelma jättää mielikuvan, että kertojaa itseäänkin alkaa naurattaa koko ajatus. Leuka pystyyn ja kohti uusia naisseikkailuja! Paperinukke on muuten luultavasti kiertoilmaus pornokuvalle, mihin linkattu hauska videokin viittaa sen verran kun tuona aikana on voitu.
Biisi ehtii lyhyestä mitastaan huolimatta käydä läpi kolme erilaista osaa, mikä antaa pienen vihjeen siitä, että The Mills Brothers oli musiikillisesti huomattavasti monipuolisempi yhtye kuin vaikkapa aikalaisensa The Ink Spots. Viimeinen säkeistöhän on sanoiltaan ja melodialtaan sama kuin ensimmäinen, mutta sovitus ja tunnelma ovat aivan erilaisia. Millsit häviävät Ink Spotseille kuitenkin siinä, ettei heidän riveissään ollut samanveroista solistivirtuoosia. Laulu on moitteetonta ja sympaattisen kuuloista, mutta kuitenkin vain ihan kivaa.
Oma arvosana: 7
Lukijoiden arvosana:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti