Yhteen aikaan en voinut sietää Céline Dionia, mutta nythän tämä levy kuulosti aika kivalta. Ehkä en ole enää nuori vihainen mies, vaan leppoisa varhaiskeski-ikäinen. Dionin musiikin ytimenä on hänen vahva, puhdas ja taipuisa äänensä, joka on sillä tavalla ajaton, että tuolla äänellä olisi ollut suuri tähti yhtä hyvin vaikka 1940-luvulla. Kovin monesta nykytähdestä ei voi sanoa samaa.
Falling Into You kuulostaa kyllä hyvinkin 90-lukulaiselta. Soundipolitiikka tökkii pahiten rytmikkäämmissä yritelmissä. Popreggae Make You Happy on vielä nipinnapin siedettävä, mutta River Deep, Mountain High on sössitty totaalisesti. Declaration Of Love on taas suhteellisen onnistunutta retrosoulia. Voimaballadeissa Dion on vahvimmillaan. Juustoiset sovitukset ja Dionin itsetietoinen, hieman yliyrittävä äänenkäyttö tuntuvat jotenkin kuuluvan niissä asiaan. Levyn avausbiisi on Jim Steinmanin massiivinen teos It's All Coming Back To Me Now, jossa riittää nyansseja ja tunteen paloa melkein kahdeksaksi minuutiksi. All By Myself ei ole sävellyksenä aivan yhtä upea, mutta Dionin laulusuoritus on siinä poikkeuksellisen heittäytyvä. Joissain kappaleissa vaivaava kalseus ja inhimillisyyden puute jää siinä taakse.
Sovituksissa on läpi koko levyn paljon yksityiskohtia, jotka eivät kuitenkaan nouse etualalle kilpailemaan huomiosta laulusolistin kanssa. Suurimman osan aikaa tuo runsaus toimii kiinnostavuuden lisääjänä, mutta välillä säestys on ylituottamisen takia isoa mössöä.
Harvoin sovitukset ovat armeliaasti vähäeleisempiä. Seduces Me on tällaisista esityksistä mieleenjäävin omituisen synkeän eroottisen virityksensä ansiosta. Levyn loppupuolella on enemmän tusinaviihteeksi jäävää täytettä, eikä 76 minuutin kesto tunnu perustellulta.
Parhaat biisit: It's All Coming Back To Me Now, Seduces Me, All By Myself
Oma arvosana: 5
Lukijoiden arvosana: 6
Enpä osaa levystä sanoa mitään, mutta tuosta aksentista e:n päällä. Ranskankielisten levyjen kansissa lukee Céline, englanninkielisten Celine. Kuten kuvastakin näkyy.
VastaaPoistaAhaa. Ihmettelin itsekin, miksei kannessa ole aksenttimerkkiä, mutta valitsin kuitenkin ylikorrektin kirjoitustavan. Jääköön silleen. Kirjoitan sitten muista Celinen levyistä Celinen levyinä.
VastaaPoistaNimibiisi on mielestäni erittäin hieno kappale, samoin It's All Coming Back to Me Now. Celine ei ole yleensä onnistunut nopeissa kappaleissa erityisen hyvin. If That's What It Takes on parempi ranskaksi (Pour Que Tu M'Aimes Encore).
VastaaPoistaLevyn lopusta olen samaa mieltä, muutaman kappaleen olisi voinut jättää pois. Kuusi pistettä.