Eagles oli alkanut erkaantua countryvaikutteistaan jo Hotel Californiaa edeltäneellä One Of These Nightsilla. Pehmeän musiikin ja ahdistuneiden sanoitusten liitto oli kuitenkin edelleen bändin punainen lanka. Hotel California, joka näki päivänvalon päivän ennen minua, oli aikaisempia levyjä kunnianhimoisempi teos. Sillä on monta pitkää eeppistä laulua, joista erityisesti nimikappale on noussut raivostuttavan puhkisoitetuksi standardiksi.
Tuntemissani kielissä toteavan lauseen intonaatio on laskeva. Musiikissa on yleisesti vallalla sama kaava; säkeet on tapana lopettaa laskevaan säveleen. Hotel California -biisin juju on tästä tavasta poiketen hieman varioituen toistuva nelitahtinen kitarafraasi, joka loppuu aina nousevaan säveleen. Kuulijalle tulee tarve pysyä varuillaan odottamassa, mitä seuraavaksi tulee. Sanoitus on jätetty ovelasti hieman avoimeksi. Siitä tajuaa kyllä, että noin outo tarina on allegoria jostain, mutta ei ole ilmiselvää, mistä. Kuulijalle jätetään valta päättää mistä biisi oikein kertoo. En halua ehkä enää koskaan kuulla Hotel Californiaa, mutta en osaa myöskään olla ihailematta sitä. Albumiarvostelujeni lopussa olevat "parhaat biisit" olen aina valinnut kuuntelukokemuksen nautinnollisuuden perusteella, joten Hotel California ei mahdu sinne, vaikka onkin kaikin puolin valtavan taitavasti rakennettu teos.
New Kid In Town on levyn biiseistä eniten kantria, mutta samalla myös eniten poppia. Tarttuvia melodia-aiheita on käytetty samaan biisiin ihan naurettavan paljon. Stemmalaulut ja kitarat risteilevät niitä pitkin häkellyttävän kauniisti. Sanoitus lähtee myötäilemään musiikin euforisuutta, mutta niin kuin Eaglesin tapoihin kuuluu, loppu on katkera.
Albumi on kyllä tarkkaan viimeistellyn kuuloinen, mutta idearikkaus ei yllä lopuissa biiseissä ihan aloituskaksikon vertaiseksi. Levy heikkenee loppua kohti biisi biisiltä, joten sen kokonaan kuunteleminen on työlästä. Eagles myös rokkaa parin kappaleen verran ihan vaihtelun vuoksi. Victim Of Love on oikeastaan jopa heviä, mutta Eagles on aika kehno hevibändi. Kevyemmätkin kappaleet käyvät levyn loppua kohti hieman raskassoutuisiksi. Levyn päättävä The Last Resort on yksitoikkoisuudessaan jo turhauttava. Sanoitus on hieno, ja haluaisin pitää biisistä, mutta siinä toistetaan samaa lyhyttä melodianpätkää seitsemän ja puoli minuuttia. Sovituksessa tapahtuu kyllä, elementtejä lisätään ja poistetaan, mutta se ei auta. Melodian jankkaavuus tekee kappaleesta todella tylsän.
Parhaat biisit: New Kid In Town, Life In The Fast Lane, Wasted Time
Oma arvosana: 5
Lukijoiden arvosana: 7
Hyvä levy, paljon soitetun nimikappaleensa ansiosta arvosana kuitenkin tyydyttävä 8. Muistuttaa lapsuuden ajasta, jolloin ei enää tehty "hyvää" musiikkia, ja äänitin kasetille radiosta Smokieta, ELO:a, Abbaa ja Eaglesia. Tyyntä myrskyn edellä.
VastaaPoistaKyllä mä pidän kasia hyvänä arvosanana 0-10 asteikolla. Voisin vähän avata asteikkoni merkitystä.
VastaaPoista10: Poikkeuksellisen hieno. Ihan huippua. Tämän saa blogissani ehkä pari prosenttia levyistä.
9: Todella hyvä.
8: Hyvä.
7: Melko hyvä.
6: Parempi kuin useimmat.
5: Ainakin pari aihetta innostua, mutta suurimmaksi osaksi vain kelvollinen.
4: Ei nyt huonokaan. Menettelee.
3: Enimmäkseen huono. Ei häävi.
2: Jotain kelvollista, mutta kokonaisuus huono.
1: Todella huono.
0: Poikkeuksellisen epämiellyttävä.
Jaa. Pitääkin hieman tarkistaa omaa asteikkoa :)
VastaaPoistaUskottavien huhujen mukaan nimikappaleella on paljonkin tekemistä 'Church of Satan'in kanssa. Jos en väärin muista, Anton LaFeykin on levyn kansien kuvissa.
VastaaPoistaIhan uskottavaa minustakin. Itse olen ajatellut, että se kertoo huumeriippuvuuden synnystä.
VastaaPoista6 pistettä. Eaglesin varhaisempi tuotanto putoaa keskimäärin paremmin. Ei tämäkään paska ole. Kuitenkaan samoilla kieppeillä ilmestyneen Fleetwood Macin Rumoursin emotionaalisuuteen ei ylletä. Jää vähän suoritusurheiluksi, sellaiseksi kuitenkin hyvin kompetenttia.
VastaaPoistaKyllä mä uskoosin,että se kertoo huumeriippuvaasuuresta.Itte oon tälläänen jo eläkelääsukko,mutta aina oon ollu kiinnostunu kitaramusiikista 60-luvulta lähtien.Kun kääntää sanat oikeen niin siinä on kyse tästä.Joskus aina kuuntelen sen Sungha Jungin esittämänä juutuupista.
VastaaPoista